Euroopan tämänvuotinen vihreä pääkaupunki Lubljana otti ensimmäisenä EU-kaupunkina käyttöön nolla jäte -strategian. Kaupungissa pidetyssä Eurocities Environment Forumissa lokakuussa pääaiheina olivat kierrätystalous ja ilmastokestävyys sekä näihin liittyvien tavoitteiden väliset yhteydet.
Käynnissä olevan kehitystyön seurauksena EU:n komissio valitsi Ljubljanan tänä vuonna Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Komission mukaan siellä on onnistuttu tekemään lyhimmässä ajassa paljon kestävään kehitykseen tähtääviä muutoksia. Ljubljanassa valintaa pidetään merkittävänä tunnustuksena heidän yrityksestään varmistaa ihmisille hyvä elämänlaatu kauniissa ja terveellisessä ympäristössä.
Euroopan vihreä pääkaupunki
Syitä Ljubljanan valintaan Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi on useita. Kaupungin pinta-alasta 3/4 on viheralueita. Siellä todella suojellaan ja säilytetään vihreää identiteettiä. Vanhoja rakennettuja alueita on myös muutettu puistoiksi, pelikentiksi ja muiksi viheralueiksi. Liikuntarajoitteiset on huomioitu monien viheralueiden toteutuksessa.
Metsät ovat kuitenkin pääsoin yksityisomistuksessa, ja yhtä omistajaa kohden metsäalaa on vain noin hehtaari. Tämä aiheuttaa omanlaisensa haasteet viherrakenteen suunnitteluun. Luonto on keskieurooppalaisen monimuotoista. Kaupungin alueella elää muun muassa 161 lintulajia, joista 86 on uhanalaisia. Kaupungin alueella on myös paljon maatalousmaata. Ympäristöohjelman tavoitteena on omavaraisuus terveellisen ruoan tuotannossa. Kaupungin tavoitteena on myös urbaanin viljelyn edistäminen.
Juomavesi saadaan pohjavedestä, joka on juotavaa ilman erityistä käsittelyä. Vettä voi kesäaikaan juoda myös kadunvarsien ”juomalähteistä”. Ympäristöohjelmassa on toimenpiteitä pohjaveden laadun ja pohjavesialueen turvaamiseksi muun muassa veden ottamisen ja uuden pohjaveden muodostumisen tasapainottamiseksi.
Kaupungin keskustassa on laaja autoton alue. Siellä liikutaan kävellen, pyörillä tai pienillä sähköautoilla, joita voi vuokrata. Näin tuetaan kestävää liikkumista. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 1/3 liikkumisesta tapahtuisi julkisilla liikennevälineillä, 1/3 kävellen ja pyörillä ja 1/3 yksityisautoilla.
Ljubljana on ensimmäinen EU-kaupunki, jolla on nolla jäte -strategia, ja siihen liittyen kaupunki on tehokkaan kierrätystalouden pioneeri. Hiilidioksidipäästöjä heillä on suunnitteilla laskea 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on paperin valmistus japanintatar-nimisestä haitallisesta vieraslajista. Tatarta on kerätty talkoovoimin talvella, kun se on kuivaa. Kaupungin jätehuoltolaitos on pilkkonut sen ja sen jälkeen se on viety sellunvalmistusprosessiin.
Kaupunki ja yksityinen sektori kehittämään vihreämpää Lubljanaa
Eurocities Environment Forumin (19.–21.10.2016) pääaiheina olivat kierrätystalous ja ilmastokestävyys sekä näihin liittyvien tavoitteiden väliset yhteydet. Foorumissa kuultiin raportoinnit eri työryhmien kokouksista. Työryhmiä on jäte-, vesi-, ilmanlaatu, ilmastonmuutos, melu-, energiatehokkuus- sekä viheralueet ja luonnon monimuotoisuus asioista.
Osallistuin viheralueet ja luonnon monimuotoisuus -työryhmään, jossa keskusteltiin ajankohtaisista kaupunkien biodiversiteettiasioista ja luontopohjaisista ratkaisuista. Strasbourgin monenlaiset toimenpiteet vihreämmän kaupungin kehittämiseksi yhdessä yksityisen sektorin kanssa nousivat vahvasti esiin. Ryhmässä käytiin myös läpi työryhmän asialistalla ollut EU:n Biodiversiteetti Strategia 2020.
Yksi viheralueet ja biodiversiteetti -työryhmän keskustelujen painopisteistä oli habitaatti- ja lintudirektiivien mahdollinen uudistaminen. Lajisuojelusta ja Natura-alueista päätettiin järjestää pian kysely kaikille osallisille kaupungeille, jotta Eurocities-järjestö osaisi viestittää asioista EU-komission suuntaan. Aiheen käsittelyä jatketaan ensi maaliskuun kokouksessa Antwerpenissa.
Työryhmät tekevät kokousten yhteydessä aina tutustumiskäyntejä paikallisiin kohteisiin, joissa esitellään hyviä käytäntöjä. Viheralueet ja biodiversiteetti -työryhmä kävi keskeisessä Tivoliparkissa tutustumassa sekä sen puistomaiseen että metsäiseen osaan. Näimme kauniin puiston ja kuulimme sen pitkästä historiasta ja nykyhoidosta. Kuulimme myös, että adrenaliinia tuottavat ja rauhallisemmat ulkoiluharrastukset yritetään sijoittaa erilleen toisistaan.
Lisäksi piipahdettiin urbaanissa mehiläis- ja kasvinviljelytarhassa kaupungin keskustassa rautatieaseman läheisyydessä. Keskustelua herätti kysymys, paljonko tarhamehiläisiä voidaan sijoittaa viheralueille häiritsemättä villien mehiläisten ruuan saantia.
Ympäristöfoorumissa päätettiin priorisoitavista asioista. Kaikissa työryhmissä oli käsitelty EU-lainsäädäntöön ja -strategioihin liittyviä asioita. Kierrätystalouden lobbaaminen oli yksi tärkeimmistä asioita. Siihen liittyi keskustelu jätteen käsittelyn trendeistä ja jopa jäte-sanan määrittelystä. Mitä jäte oikeastaan on? Paikallista tilastotietoa jätteen määrästä ja laadusta pidettiin hyvin tärkeänä, koska tarkka tieto on edellytys kierrätyksen kehittämisen onnistumiselle.
Todettiin myös, että ylikulutus tuottaa second hand -markkinat, mutta esimerkiksi pohjoismanissa ostajia ei ole tarpeeksi. Tavaroita on pitänyt alkaa viedä muun muassa Afrikkaan, jossa ne on alun perin ehkä tehtykin. Todettiin, että kiertotalouden kehittämiseen ja toteutukseen tarvitaan kaikki kunnalliset sektorit ja oikeastaan koko yhteiskunta.
Vesiasioissa nousi esiin Kööpenhaminan mainio Ilmastonmuutokseen sopeutumisen -strategia. Siinä pyritään vesi integroimaan urbaaniin tilaan. Viher- ja vesiasioiden yhdistämisellä sopeuttamisessa on ajateltu satavan synergiaetuja, jotka säästävät aikaa ja rahaa. Valitettavasti strategian toteuttaminen on silti ehkä liian kallista. 300 projektin toteutuksen on laskettu kestävän 20 vuotta ja maksavan 1.5 miljardia euroa. Yksityisten maanomistajien on tarkoitus osallistua osaltaan kustannuksiin.
Foorumin aikana saimme ehdottaa järjestölle uusia toimintatapoja ja käsiteltäviä aiheita. Totesimme, että järjestö on tärkeä sekä kaupunkien yhteydenpidon ja ympäristötietoisuuden lisäämisen kannalta että lobbausjärjestönä EU:n suuntaan. Lopuksi valittiin uudet puheenjohtajat vuosiksi 2017–2018. Järjestön puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alussa Amsterdamin Kestävän kehityksen apulaiskaupunginjohtaja Abdeluhed Choho ja varapuheenjohtajana Porton ”ympäristöjohtaja” Felipe Araujo.
Slovenia-faktaaSlovenia erosi Jugoslaviasta ja itsenäistyi vuonna 1991. Asukkaita on nyt hieman yli kaksi miljoonaa. Pieni Slovenian tasavalta (20 273 km²) on pääosin vuoristoista ja 40 prosenttia sen pinta-alasta on metsän peitossa. Adrianmeren rantaa on noin 45 km. Maa-alasta 12 prosenttia on suojeltu. Antiikin aikana Ljubljanan kaupungin paikalla sijaitsi roomalainen Emonan kaupunki. Nyt Vision 2025 mukaan Ljubljanasta tehdään kestävän kehityksen mukainen kansainvälinen ja moderni kaupunki. Ljubljana on myös yliopistokaupunki, opiskelijoita on noin 50 000. Kaikkiaan asukkaita on noin 279 000. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungissa on tapahtunut paljon ympäristöön liittyviä muutoksia, joissa yksityinen sektori ja asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana. |
Teksti: Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, Helsingin kaupungin ympäristökeskus