Talvi tuli Helsinkiin kertaheitolla ja kuin itsestään. Moni huomasi vasta tässä vaiheessa, että lintuparat tarvitsevat näillä säillä ruokaa meidän ihmisten toimesta. Tässäpä luontotoimittaja Paul Segersvärdin vinkit lintujen talviruokintaan.
1. Aloita ruokinta jo loppusyksystä. Loka-marraskuu on hyvä ajankohta, koska maa on usein täällä Helsingissä vielä sula ja jalallisten ruokinta-automaattien pystytys on helppoa. Tuolloin tiaiset ovat liikkeellä ja käyvät ahkerasti ruokinnalla vahvistamassa itseään tulevaa talvea varten. Voihan käydä niinkin hyvä tuuri, että jokunen muuttolintu pysähtyy hetkeksi tankkaamaan apetta ja näin saa hieman eksoottisempaakin seurattavaa. Ruokinta sellaisenaan ei saa muuttolintuja jäämään talvehtimaan, vaan muuttovietti ajaa ne taas liikkeelle.
– Myöhäisheränneille voin kertoa, että vieläkin voi lintujen talviruokinnan aloittaa. Pakkaskeleillä linnut eritoten tarvitsevat lisäravintoa, sanoo Segersvärd.
2. Jatka ruokintaa kevääseen saakka. Säännöllinen ruokinta takaa lintujen selviämisen, satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille hyötyä. Kannattaa myös huomioida, että lintulaudat tyhjenevät ruuasta melko pian.
– Pidän lintujen talviruokintapaikkaa ystäväni kanssa Laajasalon Tullisaaressa. Ruokaa menee talven aikana runsaasti – kuorimatonta auringonkukansiementä noin 150 kiloa. Jos kuoriroska harmittaa, niin kuoreton siemen on toki erinomainen ratkaisu. Tiainen säästää paljon energiaa, kun sen ei tarvitse hakata kuorta rikki.
3. Pidä ruokintapaikka siistinä. Varsinkin siemensyöjät syövät mielellään maasta ja ulostavat samalla helposti ravintonsa päälle. Maahan pudonneet ruuan tähteet onkin syytä säännöllisesti haravoida tai harjata kauemmaksi ruokintapaikasta. Näin hygienia ja tartuntariski pysyy aisoissa. Käy tarkistamassa ruokintapaikan kunto ja ruuan määrän tilanne vähintään kerran viikossa. Siisteys pitää myös loitolla ei toivotut kuokkavieraat, kuten rotat.
4. Hyviä ruokia ovat auringonkukansiemenet, murskatut pähkinät, kauraryynit, suolaton läski, kauralyhteet, kotimaisvalmisteiset talipallot ja leivänmurenat. Läskinpala kannattaa verkottaa, jotta sitä eivät isommat eläimet varasta. Talipallojen on hyvä olla suomalaisia, sillä ne on valmistettu meidän talviolosuhteisiin eivätkä ne jäädy liian koviksi kipakoillakaan pakkasilla. Kauralyhde on hyvä siellä, missä tiedetään olevan keltasirkkuja ja varpusia – keltasirkut viihtyvät peltoaukeilla ja varpusia tapaa taajamissa, erityisesti orapihlaja-aitojen liepeillä.
– Nyt kun on huono marjatalvi, voi rastaille viedä pilkottuja omenoita ruokintapaikoille, sanoo Segersvärd.
5. Lintulaudan voi laittaa omaan pihapiiriinsäkin, kunhan ottaa vastuun sen kunnossapidosta ja siisteydestä ja pitää huolta, ettei maahan jää ruuan tähteitä rottia ja muita jyrsijöitä houkuttelemaan. Kannattaa kuitenkin varmistaa myös taloyhtiön isännöitsijältä lupa lintulaudan laittamiseen.
– Muistathan, että talojen parvekkeilla ei saa ruokkia lintuja, koska siitä aiheutuu harmia naapureille roskaantumisen myötä, ohjeistaa Segersvärd.
Katso: Hgin kaupungin ohjeet lintujen ruokinnasta.
Yleisimmät talvilintulajit Helsingissä
- Muun muassa talitiainen, sinitiainen, viherpeippo, mustarastas, varpunen, punatulkku ja käpytikka, joka vierailee varsinkin niillä lintulaudoilla, joissa on läskinpala tarjolla.
Hyvät havaintopaikat talvisessa Helsingissä
- Vanahankapunginlahti, Herttoniemen Fastholman ruokintapaikka, jossa vierailee myös erittäin harvinainen valkopäätiainen.
- Töölönlahden ja eläintarhanlahden välinen sillanalunen ja sulavesialue, jossa polskii sinisorsien lisäksi pari valkoposkihanhea sekä haapana.
- Herttoniemen kartanon puistossa tapaa perinteisten lintulautavierailijoiden joukossa pähkinänakkelin.
- Vanhankaupunginlahdella pörrää lintuja talvellakin. Siellä on varislintuja ja kanahaukka, joka koettaa saada niistä saalista. Lisäksi siellä pyrähtelevät perustiaiset, jonkun verran tikkoja ja tänä vuonna myös muutama harvinainen valkoselkätikka.
Teksti: Taina Tervo, viestintäassistentti, Helsingin kaupungin ympäristökeskus