Luonto ymmärretään usein vain sen elolliseksi osaksi, jota edustavat eläimet, kasvit, sienet ja muut eliöt. Elollisen luonnon taustalla tai oikeammin alla vaikuttaa kuitenkin luonnon osa, joka itsestään melua pitämättä määrää osaltaan elollisen luonnon tyypin ja lopulta sen koko olemassaolon. Elottoman luonnon vaikutus elävään luontoon näkyy helposti, jos vertailee kasvillisuutta vaikka soraharjulla, kalliolla ja savimaalla.
Lue lisää
Aloitin toukokuussa työni Helsingin ympäristöjohtajana. On ollut kiehtovaa saada tutustua kaupungin päättäjiin ja aktiiviseen kansalaistoimintaan, päästä mukaan luomaan kaupungin tulevaisuutta sekä pyrkiä säilyttämään sen luonnonläheisyys. Olen viihtynyt hyvin ja voinut olla ylpeä alaisistani sekä kaupungin virastojen välisen yhteistyön sujuvuudesta.
Lue lisää
Talvi tuli Helsinkiin kertaheitolla ja kuin itsestään. Moni huomasi vasta tässä vaiheessa, että lintuparat tarvitsevat näillä säillä ruokaa meidän ihmisten toimesta. Tässäpä luontotoimittaja Paul Segersvärdin vinkit lintujen talviruokintaan.
Lue lisää
City Biodiversity Index (CBI) on kaupunkiluonnon monimuotoisuutta mittaava kansainvälinen indeksi. Se on kehitetty Singaporessa, ja sen vuoksi sitä kutsutaan myös Singapore-indeksiksi. Indeksi koostuu 23 indikaattorista, jotka jaetaan kolmeen osa-alueeseen: alkuperäisluonto, ekosysteemipalvelut ja hallinto. Indikaattorin avulla saa nopeasti yleiskuvan luonnon monimuotoisuuden tilasta ja seurannan jatkuessa myös sen kehityssuunnista.
Lue lisää
Vuosia sitten näin telkkarissa, kun toimittaja kysyi jostain Lapin perämökistä löytyneeltä herralta, että miten kylmältä pitää suojautua. Kysymyksen motiivina oli ennätyksellinen pakkasjakso sekä Kittilään saapuneet turistit, jotka pikkutakit päällä oli maaniteltu ensimmäiseen porokyytiin jo lentoaseman portilla. Lapin herra totesi ykskantaan, että pittää olla kinthat. Nerokasta! En tiedä olenko ainoa, mutta minulle käy usein, että parhaat sutkautukset keksin vasta kovin myöhään jälkikäteen. Tämä tuli eteen viime talvena kun minulle todettiin, että vain kylähullut pyöräilevät talvella. Ei pidä paikkaansa, pittää olla kinthat!
Lue lisää
Kun tulin toukokuussa töihin ympäristökeskukseen, Helsingin ilmastotiekartta oli yksi monista asioista, joista iloisesti yllätyin. Se kertoo, miten Helsinki aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2050. Tiekartta on visuaalisesti hyvä, sisällöltään tärkeä ja inspiroiva. Tuntui hienolta päästä esittelemään sitä Pariisiin!
Lue lisää
Uusien toimintatapojen kehittäminen ja testaaminen on resurssiviisasta varautumista tulevaan: ilmastonmuutokseen, tiivistyvään kaupunkirakenteeseen ja niukkeneviin luonnonvaroihin. Kunnan ympäristöhallinnossa kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin usein ulkoista rahoitusta. Sitä tarjoavat muun muassa monet kansalliset ja kansainväliset EU-rahoitusinstrumentit. Mitenkäs ne ”miltsit” sieltä saadaan?
Lue lisää
Näitkö viime kesänä Nuuksiossa kirjosiipikäpylinnun, pähkinähakin, metson, kehrääjän tai kaakkurin? Onneksi olkoon – näit kansallispuiston harvalukuisimman linnun.
Lue lisää
Kivinokkaan perustetaan luonnonsuojelualue. Ympäristökeskus tenttasi käyttäjien mielipiteitä Kivinokan palvelujen kehittämiseksi järjestämällä sinne retken. Alueelta haetaan aitoa metsän kokemusta, eikä sinne haluta massiivisia katselulavoja tai muita suuria rakenteita. Lue lisää
Helsingin ja Tukholman ilmanlaatuhaasteita ovat autoliikenteen päästöt ja katupöly. Ilmansuojeluyhdistys kävi syyskuun lopulla vierailulla Tukholmassa tutustumassa kaupungin ilmansuojelu- ja ilmastoasioihin.