Helsingille on laadittu uusi ilmansuojelusuunnitelma, koska liikenteen aiheuttamat typpidioksidipäästöt ylittävät kantakaupungissa paikoin terveysperusteisen raja-arvon. Myös katupöly aiheuttaa erityisesti kantakaupungissa ilmanlaadun huononemista. Pientaloalueilla taas puunpoltto saunan kiukaissa ja takassa aiheuttaa paikoin korkeitakin syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin päästöjä naapurustoon.
Edellä esitetyt ilmanlaatua heikentävät tekijät aiheuttavat terveyshaittoja kaupunkilaisille. Siksi ongelmiin on tärkeää puuttua. Ilmansuojelusuunnitelma sisältää 48 toimenpidettä, joihin Helsingin kaupunki yhteistyössä eri tahojen kanssa on sitoutunut ilmanlaadun parantamiseksi. Muutamia vaikuttavia toimenpiteitä suunnitelmassa ovat muun muassa HSL:n bussikaluston päästöjen pieneneminen, ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönoton edistäminen, sähköautojen latausverkoston laajentaminen, pysäköintimaksujen korotukset, ilmanlaatunäkökulman huomiointi kaupunkisuunnittelussa ja katupölyn sidonnan tehostaminen.
Asukkaat otettiin mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa
Kuntalaisilla on oikeus saada ja tuottaa tietoa kunnan asioissa jotka koskettavat asukkaita. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 yhtenä kehittämisteemana on ollut demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Niinpä Helsingin uuden ilmansuojelusuunnitelman valmistelussa haluttiin lisätä osallistavaa suunnittelua, ja antaa kaikille mahdollisuus kommentoida. Tavoitteena oli herättää keskustelua ja innostaa ihmisiä kommentoimaan ilmansuojelusuunnitelmaa.
Käytimme asukkaiden osallistamiseen useita erilaisia menetelmiä. Jo suunnitelman valmistelun alkuvaiheessa järjestettiin avoimia asukaskyselyitä, joissa kysyttiin kuntalaisten mielipidettä toimenpide-ehdotusten tärkeydestä. Yhteensä vastauksia saatiin noin 200. Auton vapaapäivänä 2015 olimme tapaamassa asukkaita Iso Roballa järjestetyssä sähköisen liikkumisen tapahtumassa. Keväällä 2015 avasimme verkkoon leikkimielisen ilmansuojeluvisan. Visaa pelaamalla oli mahdollisuus liittyä ilmansuojelun sähköpostilistalle, jonka kautta sai tietoa myöhemmistä osallistumismahdollisuuksista ilmansuojelusuunnitelman valmisteluun. Sähköpostilistalle liittyi yli 300 asukasta. Osallistumismahdollisuuksista tiedotimme myös ympäristökeskuksen Facebook- ja Twitter-sivuilla.
Virallinen kuuleminen järjestettiin keväällä 2016. Lausuntojen ohella saimme 119 asukasvastausta. Asukaskommenttien ja lausuntojen perusteella ilmansuojelusuunnitelmaan lisättiin muun muassa toimenpide pyöräilyn edistämisohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Jokaisella mahdollisuus vaikuttaa ilmanlaatuun
Helsingissä asuu lähes 600 000 asukasta, jonka lisäksi Helsingissä käy töissä paljon ulkopaikkakuntalaisia. Niinpä kaupungin toimien lisäksi myös asukkaiden teoilla voi olla suuri merkitys ilmanlaadulle. Teimmekin ilmansuojelusuunnitelman lisäksi asukkaille suunnatun esitteen Helsingin ilmanlaadusta. Esitteessä kerromme paitsi tiivistetysti mitä kaupunki on sitoutunut tekemään ilmanlaadun parantamiseksi, myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista.
Jokainen voi vaikuttaa ilmanlaatuun vähentämällä yksityisautoilua ja vaihtamalla joukkoliikenteeseen tai pyöräilyyn. Mikäli on tarvetta hankkia uusi auto, kannattaa kiinnittää huomiota auton päästöihin. Bensa-autot ovat vähäpäästöisempiä kuin diesel-autot. Kaikkein vähäpäästöisimpiä ovat täyssähköautot ja ladattavat hybridit.
Tiheillä pientaloalueilla asukas voi vaikuttaa omaan ja naapureiden pienhiukkas- ja PAH-yhdistealtistumiseen. Polttamalla vain puhdasta ja kuivaa puuta ei päästöjä synny niin paljoa. Sen sijaan roskien polttaminen sekä märän puun polttaminen aiheuttavat enemmän syöpävaarallisia päästöjä lähiympäristöön.
Haluamme kiittää kaikkia suunnitelman valmisteluun osallistuneita asukkaita ja sidosryhmiä.
Lisää vinkkejä vaikutusmahdollisuuksista hengittämämme ilman laatuun löytyy esitteestä.
Helsingin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024 löytyy täältä.
Teksti: Niina Salojärvi, projektisuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kuvat: Hill+Knowlton