Helsingin ja Tukholman ilmanlaatuhaasteita ovat autoliikenteen päästöt ja katupöly. Ilmansuojeluyhdistys kävi syyskuun lopulla vierailulla Tukholmassa tutustumassa kaupungin ilmansuojelu- ja ilmastoasioihin.
Tukholma valittiin Euroopan ensimmäiseksi Vihreäksi pääkaupungiksi vuonna 2010, ja kaupunki on ollut monessa asiassa edelläkävijä. Siellä on ollut jo vuodesta 1996 käytössä raskaan liikenteen ympäristövyöhyke ja vuodesta 2008 myös ruuhkamaksu. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet kaupungissa ovat yleisesti vain murto-osa 1960-luvun tilanteesta. Syynä ilmanlaadun yleiseen paranemiseen on siirtyminen talokohtaisesta lämmityksestä kaukolämpöön, mikä paransi ilmanlaatua merkittävästi. Sama kehitys on tapahtunut myös Helsingissä. Energiantuotanto ei enää heikennä kaupunkien ilmanlaatua, mutta autoliikenteen päästöt ja katupöly aiheuttavat kuitenkin edelleen ilmanlaatuongelmia molemmissa kaupungeissa.
Tukholmalle tuomio katupölyraja-arvon ylityksistä
Ruotsi on saanut EU-tuomioistuimelta aiemmin tuomion katupölyraja-arvon ylityksistä ja sitä uhkaa sakko, jos ylityksistä ei päästä eroon. Sakkoja ei kuitenkaan toistaiseksi ole langetettu ja tänä vuonna näyttää vihdoin siltä, että raja-arvo ei enää ylity missään päin kaupunkia.
Merkittävimpänä keinona pitoisuuksien alenemiseen on ollut intensiivinen pölynsidonta laimealla suolaliuoksella. Liuos sitoo kosteuden tien pintaan ja estää pölyn nousemisen ilmaan. Sitä voidaan levittää kaduille myös pienellä pakkasella, jolloin katujen pesua ei vielä voida tehdä. Tukholman keskustassa tehtiin viime talvena 35 kadulla jopa 85–90 pölynsidontakäsittelyä kalsiummagnesiumasetaatilla ja samaa aiotaan jatkaa, vaikka se onkin kallista.
Helsingissä pölynsidonta toiminut tehokkaasti
Helsingissä pölynsidontaa on käytetty jo pitkään, ja sillä on saatu myös meillä merkittävästi vähennettyä pölyhaittoja. Keskustan katuverkolla pölynsidontakäsittelyjä tehdään yleensä parikymmentä kertaa vuodessa, mutta keskustan ulkopuolella vain muutamia kertoja.
Meillä pölynsidontaan käytetään laimeaa kalsiumkloridiliuosta. Pölyntorjuntamenetelmiä on tutkittu jo vuosien ajan pääkaupunkiseudulla, ja pölynsidonta on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi vähentää kevään katupölypiikkejä. Myös tehokas painepesulla varustettu pesukalusto on vähentänyt pölyhaittoja. Katupölypitoisuudet ovatkin Helsingissä laskeneet selvästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana eivätkä raja-arvot ole meillä ylittyneet vuoden 2006 jälkeen.
Nastarengaskielto ja nopeusrajoitukset ovat vähentäneet pölypitoisuuksia
Katupölypitoisuuksien vähentämiseksi Tukholmassa on alennettu nopeusrajoituksia useilla kaduilla ja väylillä. Pölynmuodostuminen ja päällysteen kuluminen on sitä suurempaa, mitä suurempi ajonopeus on. Nopeuksien alentaminen vähentää myös liikennemelua. Pääkaduilla ei ole käytetty hiekoitushiekkaa kahtena talvena, vain suolaa. Myös Helsingissä pääväylillä ja -kaduilla käytetään liukkaudentorjuntaan yleisesti suolaa. Hiekoitussepeliä käytetään jalkakäytävillä, pyöräteillä ja pysäkeillä sekä paikoissa, joissa on erityinen liukkausriski.
Tukholmassa on yhdellä kadulla ollut vuodesta 2010 alkaen kiellettyä ajaa nastarenkailla. Kyseinen katu on Söderin saarella sijaitseva Hornsgatan, jolla on ollut mittausten mukaan kaupungin huonoin ilmanlaatu. Nastarengaskielto on tehonnut hyvin: nastarenkaiden osuus on pudonnut alle puoleen aiemmasta ja kadun liikennemäärä on vähentynyt kiellon jälkeen. Vaikutukset ovat ulottuneet myös laajemmalle alueelle.
Tukholman kaupunki ei kuitenkaan halua laajentaa nastarengaskieltoaluetta, vaan tahtoisi ottaa käyttöön Norjan mallin mukaiset nastarengasverot. Hallitus on selvittänyt nastarengasveron käyttöön ottoa ja päätynyt siihen, että veroa ei tällä hetkellä ole syytä ottaa käyttöön. Perusteluina on se, että katupölypitoisuudet on saatu laskuun muilla keinoin, kuten pölynsidonnalla ja nopeusrajoituksien alentamisella. Nastarengasveron käyttöönottoon varaudutaan kuitenkin lakiesityksellä verosta, jonka kunnat voivat tarvittaessa ottaa käyttöön, jos katupölyraja-arvon ylityksiä edelleen ilmenee ja komissio vaatii kaupungeilta toimenpiteitä.
Suomessa nastarenkaiden osuuden vähenemisen vaikutuksia ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen ja kadunkunnossapitoon selvitettiin vuosina 2011–2013 pääkaupunkiseudulla toteutetussa laajassa NASTA-tutkimusohjelmassa. Ohjelman mukaan nastarenkaiden vähenemisestä olisi selviä ilmanlaatuhyötyjä, mutta onnettomuudet voisivat jonkin verran lisääntyä, ellei liikenneturvallisuuteen kiinnitettäisi enemmän huomiota. Helsingissä selvitetään parhaillaan, voisiko kaupunki ottaa käyttöön toimia kitkarenkaiden käytön edistämiseksi.
Typpidioksidiongelmia molemmissa kaupungeissa
Liikenteen pakokaasuista peräisin oleva typpidioksidi heikentää Helsingissä vilkkaiden katukuilujen ilmanlaatua niin, että EU:n asettama vuosiraja-arvo paikoin ylittyy. Tästä syystä kaupungille on laadittu ilmansuojelun toimintaohjelma, ja pitoisuudet ovatkin laskeneet, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Raja-arvo ylittyy edelleen osassa katukuiluja. Syynä ovat etenkin dieselautot, joiden typpidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja samalla dieselien osuus on noussut verouudistuksen myötä.
Ajoneuvotekniikan kehitys on vähentänyt pienhiukkaspäästöjä, mikä on terveyden kannalta hyvä asia, sillä hiukkaset ovat merkittävin terveyshaittojen aiheuttaja. Parhaillaan kaupunki laatii uutta ilmansuojelusuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2016 lopussa. Ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenteen pakokaasupäästöjä, katupölyä ja puunpolton päästöjä.
Tukholmassa vilkkaimmissa katukuiluissa, kuten Hornsgatanilla, typpidioksidin pitoisuudet ovat viime vuosina myös ylittäneet niukasti vuosiraja-arvon, mutta myös siellä pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Tukholmassa ilmansuojelutyössä on keskitytty katupölyongelmaan, koska EU:n tuomioistuin on vaatinut Ruotsilta toimia raja-arvoylitysten vuoksi. Kaupungissa käyttöönotetut ruuhkamaksut ja raskaan liikenteen ympäristövyöhyke ovat vähentäneet keskustan liikennemääriä, mikä on auttanut alentamaan myös typpidioksidipitoisuuksia.
Ruuhkamaksuilla nykyään vahva kannatus Tukholmassa
Nykyään ruuhkamaksujen kannatus tukholmalaisten keskuudessa on vahvaa (n.75 %), vaikka niitä aluksi vastustettiin kovasti. Kaikki ruuhkamaksuista saadut rahat käytetään tulevaan metroverkon laajennukseen, ja maksujen tasoa nostetaan noin neljänneksellä ensi vuoden alusta.
Ruuhkamaksujen arvioidaan vähentäneen Tukholman kantakaupungin liikennettä noin 20 %. Vaikutus päästöjen vähenemiseen ja terveyteen on myös suuri: arviolta 25–30 ennenaikaista kuolemaa vältetään ruuhkamaksujen ansiosta.
HSL selvittää parhaillaan liikenteen hinnoittelun mahdollisuuksia Helsingin seudulla osana seudun liikennejärjestelmää (HLJ2015). Eri toimien vaikutuksia Helsingin keskustan vilkasliikenteisten katukuilujen ilmanlaatuun on selvitetty HSY:n tekemällä ilmanlaadun mallinnuksella. Tarkastelluista toimenpiteistä ruuhkamaksu oli tehokkain yksittäinen liikennemääriä ja typpidioksidipitoisuuksia vähentävä toimenpide.
Osallistu Helsingin uuden ilmansuojelusuunnitelman kommentointiin
Helsingin uuden ilmansuojelusuunnitelman laadinnassa halutaan kuulla asukkaita. Vastaa katupölykyselyyn, jossa selvitetään helsinkiläisten näkemyksiä suunnitelluista katupölyn vähentämistoimenpiteistä. Osa kyselyn toimenpiteistä on jo nykyisinkin käytössä, osa suunnitelluista toimenpiteistä on uusia. Kyselyyn vastaamalla voit osallistua myös sähköpyörävuokrauksen arvontaan. Kysely on avoinna 28.10.2015 asti ja vastaamiseen kuluu noin kuusi minuuttia aikaa. Tästä kyselyyn https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1352413&chk=GEMKRWHV
Lisätietoa Helsingin uuden ilmansuojelusuunnitelman valmistelusta https://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ohjelmat/ilman/ohjelma
Teksti: Outi Väkevä