Luonto on Suomen matkailuvaltti ̶ suomalaisten luontosuhde erottaa meidät muiden luontomatkailukohteiden tarjonnasta ja juuri tuosta luontosuhteesta muodostuu Suomen matkailun tarina, kirjoittaa matkailun ammattilainen Anu Nylund Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla elävän luonnon tarinasta Suomen matkailuvalttina (HS 2.7.2016). Minkälainen on helsinkiläisten luontosuhde? Onko se erilainen kuin muiden eurooppalaisten, aasialaisten tai amerikkalaisten isojen kaupunkien asukkaiden luontosuhde?
Toukokuussa kaupunginhallitus hyväksyi markkinoinnin tavoitteita ja suunnittelua ohjaavan brändikonseptin ja markkinointistrategian. Konseptin ytimessä on helsinkiläisten halu ratkaista merkityksellisiä ongelmia ja rakentaa yhdessä maailman edistyksellisintä arkea: Helsinki vuonna 2020 on vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki.
Useat faktat puhuvat sen puolesta, että helsinkiläisten ja Helsingin luontosuhde on vahva ̶ kaupunkilaisten ympäristötietoisuus on tutkimusten mukaan ollut korkealla tasolla koko 2000-luvun. (Hakkarainen T. ja Koskinen J. 2011). Tietoisuus luonnosta ja ympäristöstä on keskeinen edellytys luontosuhteen muodostumiselle. Ekologisuus on myös yksi Helsingin kaupungin 13 arvosta, joihin kaupungin toiminta nojautuu. Ympäristön ja luonnon vaalimisen tärkeys korostuu myös eettisissä periaatteissa.
”Benchmarkataan” luontokokemukset
Brändityön tuloksissa ympäristö- tai luontoteema on melko vaimeasti näkyvillä. Onkohan se kuitenkin taustalla, jään pohtimaan. Brändityössä on ”benchmarkattu” kilpailevia kaupunkeja tarkoituksena kirkastaa sitä, miten Helsinki erottuu kilpailijoistaan. Helsingissä elämänlaatua on luonnon aktiivinen läsnäolo arjessa. Turisteille tulee tehdä mahdolliseksi se, että varpaansa voi kastaa veteen jo keskustassa. Metrolla pääsee jo biitsille, mutta luontokokemuksia pitää tuotteistaa ja tehdä helposti saavutettaviksi. Helsingin hyvä elämänlaatu on piilossa pidetty salaisuus.
Helsinki on ihana kesällä, mutta pimeydelläkin voidaan erottua: elämykset valosta, lämmöstä, ruuista ja juomista. Helsingin rosoisuutta ja monimuotoisuutta on tuotava entistä enemmän esiin: tuoda muun muassa vihreän kaupungin innovaatiot nähtävyyksiksi. Mielestäni urbaanin luonnon ja ympäristöinnovaatioiden tulisi ehdottomasti olla osa Helsingin brändin sanomaa. Ei kai ole niin, että brändin viesti on jäänyt puutteelliseksi siksi, että ajatellaan luontoaktivismin saavan liikaa tuulta purjeisiinsa? Todennäköisempää mielestäni on, että luonto-/ekosanoma on jäänyt kirkastamatta selkeäksi viestiksi.
Nylundin mukaan risteilymatkustajat, joiden tiedetään jättävän ainoastaan niukasti rahaa Helsinkiin (HS 27.6.2016), saadaan kyllä ravintolaan syömään ja ostamaan suomalaista lähi- tai villiruokaa tai ainakin tutustumaan saunaan, kunhan palvelut vain myydään oikein. Matkailijat ymmärtävät tarinan tämän kaiken takana.
Miten Helsingin yritysten sitten tulisi myydä tarina helsinkiläisten luontosuhteesta? Onko kaupunki luonut edellytyksiä ekomatkailulle? Onko tuotteita, joita myydä? Onko asiakkaita?
Kaupunki luo edellytyksiä
Kaupungin tulee luoda edellytykset ekomatkailulle ja siihen liittyvälle liiketoiminnalle. Helsingin kaupungilla on meneillään monia urbaanin ekomatkailun mahdollistamiseen tähtääviä hankkeita. Ekomatkailun markkinointia helpottamaan luotu Visit Helsinki julkaisi alkukesästä Urban Nature
-karttaesitteen. Ympäristökeskuksessa laaditaan parhaillaan kirjaa stadin luontokohteista. Kirjalla on Suomi 100 -tunnus ja se ilmestyy Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Keskeisin sisältö julkaistaan myös sähköisellä alustalla, joka luodaan ympäristökeskuksen EU-rahoitteisessa NATTOURS-hankkeessa.
Ympäristökeskus uudistaa jatkuvasti luontoretkikohteiden esitteitä. Seuraavista luontoretkikohteista on saatavilla uudistetut esitteet: Kallahdenniemi (pdf), Mustavuori (julkaistaan piakkoin), Uutelan ulkoilualue (pdf), Viikki (pdf), Lauttasaari (pdf) ja Vantaanjoki (pdf).
NATTOURS-hankkeessa tuotetaan Helsingin arvokkaista luontokohteista uusinta IT-tekniikkaa hyödyntäviä netti- ja mobiilisovelluksia. Lisäksi kunnostetaan luontopolkurakenteita. Näin paikallisia asukkaita, matkailijoita ja kouluja kannustetaan lähtemään Helsingin luontoalueille virkistymään, oppimaan ja nauttimaan.
Luontokohteiden polkurakenteita kunnostetaan vuonna 2017 Vanhankaupunginlahdella Pornaistenniemessä ja Harakansaaressa. Nettisivusto ja mobiilisovelluksia tehdään edellä mainittujen kohteiden lisäksi ainakin Uutelasta, Kallahdenniemestä, Mustavuoresta, Vantaanjoelta ja Keskuspuistosta.
Lisäksi Helsingin kaupunki osallistuu luontodokumentaristi Petteri Saarion urbaania luontoa käsittelevän televisiodokumenttisarjan rahoittamiseen. YLE näyttää dokumenttisarjan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.
Ekomatkailutuotteet ja kysyntä
Onko Helsingissä sitten tuotteistettuja ekomatkailutuotteita ja -palveluja, joita myydä asiakkaille? Onko luomu-/lähiruokaravintoloita, ilmastoravintoloita, onko opastettuja retkiä urbaaniin vihreään ja urbaaniin siniseen, onko luontopolkujen ja luontoalueiden lähettyvillä kahvila- ja WC-palveluja, onko kaupungin smart- ja cleantech-innovaatiot tuotteistettu ja viestitty nähtävyyksiksi, onko opastettuja saunaretkiä, onko opastettuja uintiretkiä, onko lähiruokatuotteita, onko tieto ekopalveluista koottuna ja helposti matkailijoiden saatavilla jne.
Tuotekehityksessä ja tuotteistamisessa on vielä paljon tehtävää samoin kuin alan toimijoiden verkottumisessa. Ekomatkailuliiketoiminnassa verkostoituminen muiden alan yrittäjien kesken on ainakin yhtä tärkeätä kuin se on PK-yritystoiminnassa laajemminkin. Tänä kesänä Helsinkiin odotettiin 460 000 risteilymatkustajaa. Asiakaspotentiaali on siis iso jo tässä asiakassegmentissä.
Helsinki urbaanin luonnon pääkaupunki
Toivon, että Helsinki tulevaisuudessa profiloituu entistä enemmän urbaanin luonnon kaupungiksi sekä asuinpaikkana että yrittämisen paikkana. Silloin matkailijatkin uskovat tarinaan.
Nylund on lanseerannut Rakkauden metsä -matkailutuoteidean. Helsinki voisi olla ensimmäinen kaupunki maailmassa, jossa matkailijoilla olisi mahdollisuus istuttaa puu rakkauden merkkinä rakkauden metsään. Ja tietenkin he voisivat palata takaisin puunsa luokse useita kertoja elämänsä aikana. Puun istutus olisi maksullista ja ammattilaiset vastaisivat metsän hoidosta. Rakkauden metsä olisi Helsingin tarjoama suomalainen vaihtoehto epäekologisiemmille rakkauden lukoille ja silloille.
Mitä olisivat muut uudet Helsingin ja helsinkiläisten luontosuhdetarinaan liittyvät innovaatiotuotteet tai -palvelut? Miten jalostaa Helsingin brändikonseptin taustalla olevat neljä Helsingin ominaisuutta outous ja suvaitsevaisuus, elinvoima, kunnianhimo ja osaaminen sekä urbaanit innovaatiot menestyviksi urbaanin ekomatkailun tuotteiksi? Miten asukkaiden, yritysten ja kaupungin kesken yhdessä askeltaa kohti urbaania ekopääkaupunkia? Minä ainakin haluan jatkaa edellytysten luomista ekomatkailulle urbaanissa Helsingissä.
Teksti: Päivi Kippo-Edlund, ympäristönsuojelupäällikkö, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kuvat: Taina Tervo
Lähteet ja lisätiedot:
- Hakkarainen, T. ja Koskinen J. 2011. Helsinkiläisten ympäristökäyttäytyminen ja ympäristöasenteet vuonna 2011
- Brand New Helsinki -projekti
- Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet
- Urban Nature Helsinki (suomeksi)
- Urban Nature Helsinki (in English)