Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungissa. Muuttoliike keskittyy kaikkialla maailmassa yleensä jo ennestään suurimpiin kaupunkeihin. Euroopassa on nyt 400 miljoonaa kaupunkilaista ja Kiinassa 600 miljoonaa.
Urbanisaatio onkin yksi tämän vuosisadan haasteista. Sen viisaalla hoitamisella on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Ilmastonmuutoksen hillintäkin on paljolti kiinni kaupungeissa tehtävistä ratkaisuista.
Osallistuin viime viikolla Lontoossa kaksipäiväiseen kongressiin (Smart Cities: The Power of City Data), jonka tavoitteena oli pohtia, miten dataa voidaan käyttää aiempaa parempien kaupunkien kehittämiseen.
The Crystal
Kokouspaikkana oli Siemens Oy:n kaupunkilaboratorio, The Crystal. Se sijaitsee mielenkiintoisella ja nopeasti kehittyvällä alueella Itä-Lontoossa. Kun kaupungin pormestari Boris Johnson joukkoineen päätti alkaa kehittää aluetta, ei asiassa näperrelty tai pidetty matalaa profiilia. Aluksi sinne haettiin ja saatiin olympiakisat (2012). Sen myötä alueelle saatiin uusia junaratoja sekä tietysti paljon ja monenlaista rakentamista, joka jatkuu edelleen. Lentoasema alueelle oli tehty jo 1980-luvulla. Kehittämisen seurauksena suuren ja kiehtovan värikkään, noin 10 miljoonan asukkaan kaupungin painopiste on siirtynyt itään päin.
Crystalia kutsutaan maailman ekologisesti kestävimmäksi toimistorakennukseksi. Monet sen ratkaisuista olivatkin minulle tuttuja Suomen energiatehokkaimmasta toimistorakennuksesta, Viikin ympäristötalosta. Crystalissa on myös suuri näyttely tulevaisuuden kaupungeista. Siinä esitellään muun muassa sähköverkkojen toimintaa, energiatehokkuutta, tiedonsiirtoa, älyliikennettä, vedenpuhdistusta, terveys- ja turvallisuusasioita sekä kotien muuttumista.
Netti taskussa pian jokaisella
Nettiin kytketään laitteita kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Lontoossa ilmanlaatua mittaa 170 automaattista sensoria. Niiden tuloksia voi tarkastella reaaliaikaisesti ja ne vaikuttavat muun muassa liikenteen ohjaukseen. Tulossa olevassa 5G-verkossa nimenomaan laitteet keskustelevat, ihmisten välittämän informaation suhteellinen osuus pienenee jo nyt nopeasti.
Dataa voidaan jo pitää maailman tärkeimpänä raaka-aineena. Sitä voidaan käyttää lukemattomien uusien palveluiden, myös aiempaa paremmin toimivien kaupunkien kehittämisessä. Tietoa on jo nyt todella paljon ja sen määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Nykyään seitsemässä minuutissa tuotetaan dataa yhtä paljon kuin tuotettiin aikojen alusta vuoteen 2000. Data sinänsä ei vielä luo mitään hyödyllistä, mutta se on voimavara, jota voi hyödyntää lukemattomille ihmisille ja ympäristölle hyvillä tavoilla. Tieto pitää jäsentää, tehdä ymmärrettäväksi ja hyödyntää.
Useimmille ihmisille keskeisin netin käyttöliittymä on älypuhelin. Niitä myytiin pelkästään Kiinassa viime vuonna yli 500 miljoonaa. Muutaman vuoden päästä älypuhelimia arvioidaan olevan 80 prosentilla maailman aikuisista. Ja niitä myös käytetään: joka minuutti ladataan 300 tuntia uutta videota YouTubeen, tehdään neljä miljoonaa Google-hakua ja lähetetään yli 200 miljoonaa sähköpostia.
Helsinki, avoimen datan pioneeri
Tiedon jakaminen on keskeistä aiempaa parempien kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Kerroin Lontoossa, että Helsinki haluaa jatkaa avoimen datan pioneerityötään, siinä olemme maailman parhaiden kaupunkien joukossa. Tavoitteena on, että kaupunkilaisilla, päättäjillä ja virkamiehillä on lähtökohtaisesti aina samat tiedot käytettävissään ja mahdollisuus osallistua päätöksenteon valmisteluun alusta asti. Tämän toteutuminen on jokaisen virkamiehen vastuulla.
Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia lisätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Se merkitsee myös huimia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Maailmassa on jo noin 150 esimerkkiä muutamassa vuodessa miljardien kokoluokkaan kasvaneista yrityksistä, niistä suurimpia ovat Uber, Airbnb ja älypuhelinvalmistaja Xiaomi. Avointa tietoa hyödyntävät innovaatiot muuttavat maailmaa nopeasti ja yleensä parempaan päin.
Helsinki pyrkii edistämään avoimen datan keräämistä ja käyttöä. Siitä on jo ollut paljon hyötyä. Esimerkiksi toukokuussa saimme monia uusien kaupunkipyörien käyttöä helpottaneita sovelluksia parissa päivässä, kun niitä koskeva data avattiin.
Päätöksenteossa käytettävän tiedon tulee olla laadukasta ja vertailukelpoista. Kaupunkien datalle on juuri kehitetty ensimmäinen yhtenäinen standardi (ISO 37120). Helsinki on yksi maailman ensimmäisistä tämän standardin mukaisen hyväksynnän saaneista kaupungeista. Standardoitu tieto on kuin yhteinen kieli. Sitä tarvitaan, jotta voimme seurata miten kaupungit kehittyvät niiden asukkaiden haluamaan, ihmisille ja ympäristölle hyvään suuntaan.
Kirjoittaja: Esa Nikunen, Helsingin ympäristöjohtaja
Kuvat: Esa Nikunen